Painoindeksi eli BMI saadaan jakamalla paino kilogrammoina pituuden neliöllä metreinä: BMI = paino (kg) ÷ pituus (m)². Aikuisella normaalipainon raja-arvot ovat 18,5–24,9. Syötä pituutesi ja painosi, niin laskuri kertoo painoluokkasi, normaalipainon kilovälin ja sen, miten ikä vaikuttaa tulkintaan.
Yli 65-vuotiailla normaalipainon viitealue on korkeampi, noin 23–29, ja lievä ylipaino on iäkkäällä usein suojaava. Itse BMI-luku lasketaan samalla kaavalla. Lue lisää sivulta painoindeksi ikääntyneillä.
Alle 18-vuotiaiden painoindeksi tulkitaan ISO-BMI-menetelmällä. Aikuisen painoluokitusta ei näytetä. Avaa ISO-BMI-sivu lapsille ja nuorille.
Laskuri on suuntaa antava eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Vastuuvapauslauseke.
BMI-taulukko ja painoluokat
Aikuisen painoluokka luetaan WHO:n seulontataulukosta, jota käytetään sekä suomalaisessa terveydenhuollossa että tässä laskurissa. Taulukko antaa luvulle nimen, mutta diagnoosia siitä ei saa. Laskuri näyttää luokan yhden desimaalin BMI:stä.
WHO:n aikuisten painoindeksiluokitus
Painoindeksi
Painoluokka
alle 18,5
Alipaino
18,5–24,9
Normaalipaino
25,0–29,9
Ylipaino
30,0–34,9
Lihavuus (lievä)
35,0–39,9
Vaikea lihavuus
40,0 tai yli
Sairaalloinen lihavuus
Raja 18,5 erottaa alipainon normaalipainosta, ja arvo 24,9 kuuluu vielä normaalipainoon: ylipaino alkaa vasta luvusta 25,0. Lihavuus alkaa arvosta 30,0 ja jakautuu kolmeen asteeseen. Rajatapauksissa pyöristys yhteen desimaaliin ratkaisee.
Sama taulukko koskee naisia ja miehiä, mutta tulkinta ei ole kaikilla sama. Alle 18-vuotiaan lukemaa ei lueta tästä lainkaan, ja yli 65-vuotiaalla saman BMI:n merkitys on toinen.
Kilorajat omalla pituudellasi löytyvät sivulta painoindeksitaulukko, jossa on pituus–paino-taulukot 150–200 senttimetrille. Siellä sama kaava on purettu kiloiksi. Lapsen mittoja näistä kiloista ei kannata etsiä.
Kaava on paino kilogrammoina jaettuna pituuden neliöllä metreinä. Lasku menee yleensä pieleen yksikössä: senttimetrit täytyy muuttaa metreiksi ennen neliöintiä. Suomeksi desimaalierottimena on pilkku, mutta laskuri ymmärtää myös pisteen.
Esimerkki: 175 senttimetriä on 1,75 metriä, ja sen neliö on 3,0625. Kun paino on 80 kilogrammaa, lasku on 80 ÷ 3,0625 = 26,1. Tulos osuu WHO:n taulukossa ylipainon kaistalle (25,0–29,9).
Tavallisin virhe on neliöidä sentit sellaisenaan: laskusta 80 ÷ 175² ei tule painoindeksiä. Toinen kömmähdys on jakaa pituus kahdella neliöimisen sijaan, kolmas sekoittaa tuumat ja sentit. Tällä sivustolla käytetään SI-yksiköitä.
Kun haluat oman normaalipainosi kiloina, kerro rajat 18,5 ja 24,9 pituuden neliöllä. 175 senttimetrillä väli on 56,7–76,3 kilogrammaa, 170 senttimetrillä 53,5–72,0 ja 168 senttimetrillä 52,2–70,3. Laskuri laskee saman välin automaattisesti, kun syötät pituuden ja painon.
Pituuden voi kirjoittaa sentteinä tai metreinä, ja laskuri tunnistaa yksikön itse. Epärealistisesta syötteestä se antaa virheilmoituksen sen sijaan että arvaisi. Rinnalla näkyy uusi BMI eksponentilla 2,5, joka täydentää WHO-luokitusta. BRI ilmestyy vain, jos täytät vyötärökentän.
Suurin puute on se, ettei BMI erota lihasta rasvasta. Voimaharjoittelijan korkea lukema voi olla pelkkää lihasmassaa, ja vähän liikkuva voi olla kuormittunut normaalipainossakin. Vaaka näkee vain yhteismassan. Siksi vyötärö, jaksaminen ja laboratoriokokeet kertovat indeksin kanssa enemmän.
Ikä vaikuttaa tulkintaan, vaikka kaava pysyy samana. Lukema 22 tarkoittaa 25-vuotiaalla eri asiaa kuin 80-vuotiaalla, koska lihaksen ja luuston tilanne on toinen. Ikäkenttä ei muuta BMI-lukua, vaan tuo tuloksen alle ikäryhmään sopivan huomautuksen. Alle 18-vuotiaalle painoluokkaa ei näytetä.
Sukupuoli ei vaihda WHO:n aikuistaulukkoa, mutta rasva jakautuu naisilla ja miehillä keskimäärin eri tavalla ja vyötärölihavuuden rajat poikkeavat toisistaan. Sukupuolikenttä vaikuttaa laskurissa ainoastaan vyötärön tulkintaan, ja sen voi jättää huoletta tyhjäksi.
Myös etninen tausta vaikuttaa siihen, millä BMI:llä aineenvaihdunnallinen riski nousee; WHO:n konsultaatio Lancetissa 2004 käsitteli tätä Aasian väestöissä. Raskaudessa massa kasvaa tarkoituksella, joten odotusajan kiloja ei verrata dieettitavoitteeseen. Rasvan sijainnin vatsaontelossa paljastaa mittanauha.
Lapsen ja nuoren painoindeksi luetaan ISO-BMI-menetelmällä, joka suhteuttaa luvun suomalaiseen iän ja sukupuolen mukaiseen kasvukäyrään. Aikuisen kaista 18,5–24,9 ei kuvaa kasvavaa kehoa, ja siksi aikuislaskuri jättää painoluokan näyttämättä alle 18-vuotiaalta. Virallinen laskenta tehdään Käypä hoidon laskimella; taustat ovat sivulla ISO-BMI-laskuri lapsille ja nuorille.
Yli 65-vuotiaalla seulonnan viitealue on korkeampi, noin 23–29. Lievästi suurempi BMI liittyy tässä ikäryhmässä usein parempaan ennusteeseen, ja tahaton laihtuminen on hälytysmerkki. Luku lasketaan silti samalla kaavalla. Kannattaa lukea painoindeksi ikääntyneillä ennen kuin tavoittelee nuoren aikuisen alarajaa.
Naisella raskaus, synnytys ja vaihdevuodet muuttavat sitä, mitä sama BMI käytännössä tarkoittaa. WHO-taulukko pysyy samana, vaikka keho ehtii muuttua monta kertaa. Vyötärö täydentää tulkintaa etenkin vaihdevuosien jälkeen. Aihetta käsitellään sivulla painoindeksi naisilla.
Miehellä lihasmassa nostaa BMI:n herkästi yli 25:n, vaikka vyötärö kertoisi rauhallista tarinaa. Toiseen suuntaan käy yhtä usein: viskeraalista rasvaa voi kertyä, vaikka indeksi näyttäisi maltilliselta. Lisää aiheesta sivulla painoindeksi miehillä.
Urheilijalla korkea BMI on harvoin kuvaava yhteenveto kunnosta. Uuden BMI:n eksponentti 2,5 korjaa osan pitkien ja lyhyiden vinoumasta, mutta lihasta sekään ei mittaa. Taustat löytyvät sivulta uusi painoindeksilaskuri.
Raskauden aikana painon nousu kuuluu asiaan. Aikuistaulukkoa ei kannata käyttää dieettiohjeena, sillä painonnousun seuranta kuuluu neuvolalle. Raskautta käsitellään laajemmin sivulla painoindeksi naisilla.
Ajatus painon jakamisesta pituuden neliöllä on peräisin 1830-luvulta. Belgialainen tähtitieteilijä ja tilastotieteilijä Adolphe Quetelet kehitti suhdeluvun kuvatakseen keskimääräistä ihmistä väestötasolla. Häntä kiinnostivat tilastolliset säännönmukaisuudet, ja yksittäisen potilaan sairaudet jäivät kysymyksenasettelun ulkopuolelle.
Nykyisen nimensä body mass index luku sai vuonna 1972, kun Ancel Keys työryhmineen vertaili tapoja suhteuttaa paino pituuteen. Journal of Chronic Diseases -lehden artikkelissa Queteletin vanha suhdeluku osoittautui käyttökelpoisimmaksi. Käyttötarkoitus pysyi ennallaan: suurten ihmisjoukkojen vertailu.
WHO otti aikuisten luokituksen käyttöön väestöseulonnassa, ja luvuista 18,5, 25 ja 30 tuli maailmanlaajuisia rajapyykkejä. Yksittäisen ihmisen hoidossa BMI on silti vain yksi luku muiden joukossa. Seulonta poimii ihmisiä tarkempaan arvioon, ja diagnoosi syntyy vasta vastaanotolla.
Laskurissa näkyvä uusi BMI perustuu Nick Trefethenin ehdotukseen käyttää eksponenttia 2,5. Kyseessä on korjauskaava, joka hienosäätää pituuden vaikutusta, ja WHO-luokitus pysyy taulukon perustana. Historia selittää, miksi juuri tämä suhdeluku levisi: se oli yksinkertainen laskea ja helppo vertailla maasta toiseen.
Kansainvälinen aikuisluokitus ei väitä, että sama BMI merkitsisi samaa riskiä kaikissa väestöissä. Rasvan jakautuminen, lihasmassa ja diabeteksen ilmaantuvuus vaihtelevat, joten taulukko toimii seulonnan apuvälineenä ilman että siitä tulisi biologista vakiota. Väestön keskiarvosta ei synny kenenkään hoitosuunnitelmaa.
WHO:n asiantuntijakonsultaatio käsitteli Aasian väestöjä Lancetissa vuonna 2004. Osassa aineistoja aineenvaihdunnallinen riski nousi alemmalla BMI:llä kuin eurooppalaisissa tutkimuksissa. Lisätoimintapisteiksi ehdotettiin arvoja 23,0 (lisääntynyt riski) ja 27,5 (korkea riski). Kyse on harkintapisteistä, jotka täydentävät päätaulukkoa.
Luokat 18,5, 25 ja 30 jäivät voimaan, ja ehdotus lisäsi niiden rinnalle harkinnanvaraa, kun kliininen kokonaiskuva sitä puoltaa. Suomessa aikuisten perusseulonta nojaa WHO:n päätaulukkoon, ellei hoitava taho perustele muuta. Omaa rajaa ei kannata siirtää 23:een sukunimen perusteella.
Vyötärö reagoi keskivartalon rasvaan herkemmin kuin BMI. Jos oma tausta, suvun sairaudet tai laboratoriokokeet viittaavat riskiin normaalipainosta huolimatta, mittanauha ja vastaanottokäynti auttavat enemmän kuin rajalukujen hiominen.
Tämä laskuri ei vaihda taulukkoa etnisen taustan perusteella, koska sellaista automatiikkaa ei kannata rakentaa arvausten varaan. Sama koskee sukupuolikenttää, joka jättää WHO-luokat rauhaan. Tulkinnan hienosäätö kuuluu ammattilaiselle, joka näkee sinut kokonaisuutena.
BMI on ennen kaikkea nopea seulontamittari. Aineenvaihdunnallinen riski liittyy usein vatsaontelon rasvaan, jota pelkkä indeksi ei tavoita. Alla olevat mittarit täydentävät kuvaa eri suunnista, ja yksikään niistä ei riitä yksinään diagnoosiin.
BMI:tä täydentävät mittarit: vahvuus, heikkous ja saatavuus Suomessa
Mittari
Vahvuus
Heikkous
Saatavuus Suomessa
Vyötärönympärys (Käypä hoito 90 / 100 cm)
Mittaa keskivartaloa; Suomen kliininen vyötärölihavuuden raja naisilla 90 cm, miehillä 100 cm
Ei erota ihonalaista rasvaa viskeraalisesta; mittauskohta vaihtelee, jos ohjetta ei noudateta
Mittanauha kotona, neuvolassa, työterveydessä ja vastaanotolla
WHO/IDF-vyötärö (nix00163: 80/88 ja 94/102 cm)
Kaksi porrasta: lisääntynyt ja oleellisesti suurentunut riski (naiset 80 ja 88, miehet 94 ja 102)
Eri taulukko kuin Suomen 90/100; sekoittaminen hämmentää
Sama mittanauha; rajat luetaan Käypä hoidon taulukosta
Vyötärö–pituussuhde (WHtR)
Suhteuttaa vyötärön pituuteen; ei vaadi sukupuolta kaavaan
Ei Käypä hoidon pääluokitus Suomessa; tutkimusrajat vaihtelevat julkaisuittain
Laskettavissa kotona, kun vyötärö ja pituus on mitattu
Kehonpyöreysindeksi (BRI)
Yhdistää vyötärön ja pituuden ellipsimalliin; näkyy tässä laskurissa, jos vyötärö on annettu
Ei suomalaista hoitosuositusta eikä vakiintunutta luokitusta perusterveydenhuollossa
Ilmainen laskenta selaimessa; klinikkakäytäntöä ei ole yhtenäistetty
Vyötärö–lantiosuhde (WHR)
Kuvaa rasvan jakaumaa alavartalon ja vyötärön välillä
Kaksi mittausta, kaksi virhelähdettä; lantion määritelmä vaihtelee
Mittanauha; harvemmin rutiini vastaanotolla kuin pelkkä vyötärö
Rasvaprosentti
Erottaa rasvakudoksen osuuden massasta, jota BMI ei näe
Menetelmät eivät ole vaihdettavissa; viitearvot riippuvat tekniikasta ja iästä
Kuntosalit, yksityiset mittaukset; laboratorio- ja kuvantamismenetelmät vaihtelevat
Bioimpedanssi (BIA)
Nopea, suhteellisen edullinen arvio rasvasta ja rasvattomasta massasta
Nestetasapaino, ateriointi ja laitevinouma heiluttavat tulosta
Työterveys, kuntosalit, osa lääkäriasemista; kotivaa’at epätarkempia
DEXA-koostumusmittaus
Tarkka jako rasvaan, lihakseen ja luuhun tutkimustasolla
Kustannus, ajanvaraus, pieni säteilyannos; ei seulonnan ensilinja
Sairaalat ja osa yksityisistä kuvantamisyksiköistä; terveysasemilla mittausta ei tehdä
Täydentävä mittari kannattaa valita sen mukaan, mitä haluat selvittää: aineenvaihdunnallinen riski näkyy vyötärössä, lihaksikkuus koostumusmittauksessa ja luukato omissa tutkimuksissaan. Eri menetelmillä saatuja rasvaprosentteja ei voi verrata keskenään.
Suomessa aikuisten painoluokka nojaa WHO:n taulukkoon ja Käypä hoito -suositukseen lihavuudesta, ja THL käyttää BMI:tä väestöseurannassa. Työterveydessä, kouluterveydenhuollossa ja neuvolassa pituus ja paino mitataan seulontana, joka poimii jatkoselvitystä tarvitsevat. Lapsen luku luetaan kasvukäyrältä.
Aikuisen vastaanotolla BMI on yksi rivi verenpaineen, vyötärön, verensokerin, rasva-arvojen ja tupakoinnin rinnalla. Ikääntyneen tulkinnassa noudatetaan omia viitealueitaan. Sama luku saa eri merkityksen sen mukaan, kenen kohdalla se luetaan.
Lihavuuden Käypä hoito -suositus yhdistää BMI:n ja vyötärönympäryksen. Suomessa vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 ja miehillä 100 senttimetriä. Taulukko nix00163 esittää rinnalla WHO:n porrastuksen: naisilla 80 ja 88, miehillä 94 ja 102 senttimetriä. Nämä menevät helposti sekaisin, joten tarkista kumpaa luet.
Julkinen laskuri ei avaa potilastietoja eikä tee lähetettä. Se toistaa samat aikuisrajat kuin suomalainen seulonta ja jättää hoitosuunnitelman ammattilaiselle. Hoitopolku kulkee Omaolon, työterveyden tai terveysaseman kautta. Tuloksen voi ottaa vastaanotolle kysymyksenä, jota selvitetään yhdessä.
Joissakin hoidoissa BMI toimii yhtenä kelpoisuusehtona. Raja vaihtelee yksiköittäin, joten sitä ei voi julkaista yhtenä kansallisena lukuna. Varmin tapa saada oikea kriteeri on kysyä se sieltä, missä päätös tehdään. Vanhasta blogikirjoituksesta poimittu lukema voi olla omassa hoitopaikassasi väärä.
Hedelmöityshoidoissa yksiköt asettavat omia painoehtojaan turvallisuuden ja ennusteen perusteella. Luvut muuttuvat yksiköstä toiseen ja ajan myötä. Kotilaskurin painoluokka ei kerro paikastasi jonossa, joten pyydä kriteeri kirjallisena hoitopaikasta.
Lihavuusleikkauksen arvio tehdään moniammatillisesti. BMI on mukana, mutta yhtä lailla painavat liitännäissairaudet, aiemmat hoidot ja ravitsemustilanne. Esivalinta ja leikkauspäätös ovat eri vaiheita, ja molemmat kuuluvat hoitavalle yksikölle.
Ortopedian ja plastiikkakirurgian yksiköillä on omat ohjeensa leikkauskelpoisuudesta. Varusmiespalveluksen terveystarkastuksessa noudatetaan Puolustusvoimien omaa ohjeistusta, jolla ei ole yhteyttä tämän sivun taulukkoon.
Emme julkaise näille poluille täsmälukuja, koska ne vanhenevat nopeasti ja vaihtelevat paikkakunnittain. Jos jokin sivusto esittää yhden BMI-luvun avaimena kaikkiin leikkauksiin, kyse on arvauksesta.
Alipaino eli alle 18,5 tarkoittaa, että massa jää asteikolla matalaksi. Taustalla voi olla vähäinen syöminen, sairaus, suuri energiankulutus tai syömishäiriö. Jos paino on laskenut itse huomaamatta, asia kuuluu vastaanotolle.
Normaalipaino eli 18,5–24,9 kertoo, että BMI osuu aikuisen seulonnan keskikaistalle. Takuuta vyötärön, sokeriaineenvaihdunnan tai yleisen voinnin kunnosta se ei anna. Syömishäiriö on täysin mahdollinen myös tällä kaistalla.
Ylipaino eli 25,0–29,9 on seulontaluokka ilman moraalista latausta. Lihaksikkaalla se voi olla harhaanjohtava, ja vähän liikkuvalla vyötärö tuo olennaista lisätietoa. Esimerkiksi 175 senttimetriä ja 80 kilogrammaa antaa lukeman 26,1.
Lievä lihavuus eli 30,0–34,9 nostaa tilastollista riskiä monille sairauksille. Yksittäisen ihmisen laboratoriotuloksista se ei silti kerro mitään. Hoito räätälöidään aina kokonaistilanteen ja voinnin mukaan.
Vaikea lihavuus (35,0–39,9) ja sairaalloinen lihavuus (40,0 tai yli) ovat seulonnan yläluokkia. Näissä kannattaa hakea ammattilaisen kanssa tehty suunnitelma pikakuurien sijaan ja miettiä samalla, tuntuuko syöminen ahdistavalta.
Painoluokka on yhteinen sanasto, jonka avulla luvusta voi puhua. Ennustetta se ei anna, sillä kaksi saman BMI:n ihmistä voivat erota vyötärön, iän, lääkityksen ja mielialan suhteen. Mittaa vyötärö ja vie kysymys sinne, missä sinut tutkitaan.
Syömishäiriötä ei voi tunnistaa yhdestä BMI-luokasta. Sairastava ihminen voi olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen. Tätä laskuria ei ole tarkoitettu tavoitevaa'aksi, ja lukema oikealla kaistalla ei kerro mitään siitä, onko suhde ruokaan kunnossa.
Jos ruoka ahdistaa, jos punnitseminen hallitsee päivää tai jos läheiset ovat huolissaan syömisestäsi, apua kannattaa hakea ihmiseltä. Terveysasema, opiskeluterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat toimivia reittejä. Senttien vertaaminen taulukkoon ei korvaa hoitoa.
Toipuminen tarkoittaa paljon muutakin kuin osumista välille 18,5–24,9. Hoitava ammattilainen ei poimi tavoitettaan tältä sivulta, eikä sellaista kannata asettaa itselleen tai lapselleen.
Syömishäiriöliitto tarjoaa tietoa ja tukea sairastuneille ja läheisille. Kriisitilanteessa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n maksuton kriisipuhelin päivystää numerossa 116 123.
BMI ja rasvaprosentti sekoitetaan usein toisiinsa. Sama indeksi voi kätkeä hyvin eri määrän rasvaa ja lihasta, eikä lukua kannata muuntaa rasvaprosentiksi netistä poimitulla kertoimella.
Samanpituisille ei ole yhtä ainoaa oikeaa kiloa. Normaalipaino on väli 18,5–24,9, jonka sisällä mahtuu liikkumaan kymmeniä kiloja. Somen ihannekuvilla ei ole yhteyttä WHO:n taulukkoon.
Korkea BMI ei tee voimailijasta aineenvaihdunnallisesti lihavaa, ja matala lukema voi peittää syömishäiriön. Taulukko ei näe nälkää eikä treenivuosia.
BMI ei ole diagnoosi. Diagnoosi vaatii tutkivan ihmisen, oireet ja usein laboratoriokokeet. Laskurin luokka on korkeintaan otsikko, jonka alta selvittely alkaa.
Aikuisille naisille ja miehille ei ole omia WHO:n BMI-taulukoita. Vyötärölihavuuden rajat eroavat, ja siihen sukupuolikenttä vaikuttaa.
Alempi BMI ei ole automaattisesti parempi. Ikääntyneellä liian matala luku liittyy haurauteen, ja tahaton painon lasku on eri asia kuin suunniteltu muutos.
Lapsen lukemaa ei lueta aikuisen kaistasta 18,5–24,9, koska ISO-BMI on oma menetelmänsä. Aikuislaskurin painoluokka olisi lapselle virhe.
BMI syntyi aikanaan väestötason mittariksi, ja yksilön arviointiin se sopii huonosti. Se ei kerro mitään ahkeruudesta, veren rasva-arvoista, unesta tai mielialasta.
Vyötärön mittaaminen kannattaa silloinkin, kun BMI osuu normaalipainoon. Keskivartalon rasva voi kuormittaa kaistalla 18,5–24,9, ja toisaalta vyötärö voi olla rauhallinen, vaikka lihasmassa nostaisi indeksiä.
Ilmainen laskuri ei muodosta hoitosuhdetta. Tuloksesta ei synny lähetettä, lääkemääräystä eikä paikkaa leikkausjonossa. Se on luku, jonka kanssa voi kysyä lisää.
Virheellisestä syötteestä laskuri antaa huomautuksen ja pyytää tarkistamaan sallitun välin.
Pituudelle sallittu väli on 100–250 senttimetriä tai 1,00–3,00 metriä ja painolle 20–350 kilogrammaa. Vyötärö hyväksytään välillä 40–200 senttimetriä ja ikä välillä 2–120 vuotta.
Ikäkentän voi jättää tyhjäksi, jolloin luokitus näytetään ilman ikähuomautusta. Sekä pilkku että piste kelpaavat, ja ylimääräiset välilyönnit poistetaan automaattisesti.
Alle 18-vuotiaan iällä aikuisen painoluokkaa ei näytetä. Jos ikä on 65 tai enemmän, BMI-luku pysyy ennallaan ja tuloksen alle tulee viite ikääntyneiden viitealueesta noin 23–29.
Tuloksen alla oleva vaakapalkki on asteikko BMI-välille 15–40. Se näyttää, mihin oma luku osuu.
Sininen vyöhyke on alipaino, vihreä normaalipaino, keltainen ylipaino ja punaiset sävyt lihavuuden asteita. Luokan nimi kirjoitetaan aina myös sanoina.
Jos BMI jää alle 15:n tai nousee yli 40:n, merkki pysähtyy palkin reunaan. Itse luku näytetään silti oikein.
Palkkia ei animoida, jottei tulos nykäise sivua kesken lukemisen. Tulosalueelle on varattu korkeus valmiiksi.
Luotettava BMI edellyttää, että pituus ja paino on oikeasti mitattu. Vaatekoosta päättelemällä ei pääse lähelle.
Pituus mitataan paljain jaloin, selkä seinää vasten ja katse eteenpäin. Aamulla mitattu pituus on usein hieman suurempi kuin illalla, koska välilevyt litistyvät päivän mittaan.
Paino kannattaa mitata samalla vaa'alla, samaan aikaan ja kevyissä vaatteissa. Suolen sisältö ja nestetasapaino heiluttavat lukemaa kilolla tai parilla.
Merkitse mitattu pituus muistiin ja käytä samaa lukua kuukausien ajan. Sitä ei ole syytä vaihtaa joka laskukerralla.
BMI näytetään yhdellä desimaalilla. Kaksi desimaalia antaisi kotivaa'asta liian tarkan kuvan.
Vyötärönympärys täydentää BMI:tä, koska se kuvaa nimenomaan keskivartalolle kertynyttä rasvaa. Väärästä mittauskohdasta tulee väärä sentti, ja väärä sentti siirtää tuloksen helposti väärälle puolelle raja-arvoa.
Seiso, jalat yhdessä, vaatteet pois mittakohdasta.
Etsi kylkiluiden alareuna ja suoliluun harjanne. Nauha asetetaan näiden puoliväliin; napa on yleinen mutta väärä mittauskohta.
Pidä nauha vaakasuorana, ihonmyötäisenä mutta ilman kiristystä.
Lue lukema rauhallisen uloshengityksen lopussa.
Toista mittaus samalla nauhalla ja samaan aikaan vuorokaudesta. Yhden sentin heitto selittyy yleensä asennolla tai edellisellä aterialla.
Suomen kliininen vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm. WHO:n ja IDF:n porrastettu taulukko (Käypä hoito nix00163) käyttää naisilla 80 ja 88 cm, miehillä 94 ja 102 cm. Pysy samassa taulukossa koko vertailun ajan.
Kun täytät vyötärökentän, tulokseen ilmestyy kehonpyöreysindeksi eli BRI. Sille ei ole Suomessa vakiintunutta hoitoluokitusta, joten lue sitä taustatietona.
BMI olettaa, että vaa’an massa on kehon omaa kudosta ja pituus mitattu seisten. Turvotus, kipsiside, proteesi tai puuttuva raaja rikkovat oletuksen. Laskuri ei korjaa näitä, eikä niihin kannata keksiä kertoimia.
Turvotus eli edeema nostaa painoa ilman rasvakudosta. Taustalla voi olla sydämen, munuaisten tai maksan toiminta, runsas suola tai lääkitys.
Kipsattu raaja ja pyörätuoli vaativat oman punnitusmenetelmänsä, jota kotilaskuri ei tunne.
Amputaatio vähentää massaa, eikä neliökaava tiedä mikä osa kehosta puuttuu.
Proteesi voi olla mukana lukemassa tai jäädä pois sen mukaan, miten mittaus on vastaanotolla tehty. Valitse sama tapa joka kerta.
Turvonneen aamun lukemaa ei kannata verrata eilisen painoluokkaan. Odota, että neste on tasoittunut, tai kysy hoitavalta taholta mitä lukua he käyttävät. Parin kilon heilahtelu muutamassa päivässä on nestettä.
Pituus pyörätuolissa tai voimakkaassa kyfoosissa mitataan toisin kuin seinää vasten, ja väärä pituus vääristää neliön. Vanhaan ajokorttiin ei kannata luottaa, jos selkä on lyhentynyt.
Queteletin neliö kuvaa keskimittaista aikuista. Ihmiskeho ei skaalaudu täsmälleen neliöllä, koska tilavuus kasvaa lähempänä kuutiota. Siksi perinteinen BMI taipuu lyhyellä ylöspäin ja pitkällä alaspäin suhteessa massaan.
Trefethenin uusi BMI eksponentilla 2,5 ja kertoimella 1,3 on yksi ehdotus tämän vinouman oikaisemiseksi. WHO:n virallista asemaa sillä ei ole. Laskuri näyttää molemmat luvut, jotta näet eron omalla pituudellasi.
150 senttimetrin pituisella pieni virhe painossa heilauttaa BMI:tä enemmän kuin 200 senttimetrin pituisella, koska jakajana oleva neliö on pienempi. Senttitaulukko viiden sentin välein löytyy sivulta painoindeksitaulukko.
WHO ei julkaise erillisiä 18,5 / 25 / 30 -rajoja eri pituusluokille. Omia kynnyksiä ei siis kannata keksiä sillä perusteella, että on tavallista lyhyempi tai pidempi. Vertaa lukua myös vyötäröön ja uuteen BMI:hen, ja vie kysymys vastaanotolle, jos hoito riippuu painoluokasta.
Kun pituus ja paino ovat kelvolliset, laskuri päivittää osoitteen muotoon ?pituus=175&paino=80 ilman sivun uudelleenlatausta. Parametrit esitäyttävät kentät, jos avaat saman linkin uudelleen.
Canonical-osoite on aina parametriton, jotta hakukone ei indeksoi jokaista pituus–paino-yhdistelmää omana sivunaan.
Ikä, sukupuoli ja vyötärö eivät mene osoitteeseen. Ne pysyvät lomakkeessa sen istunnon ajan.
Lukuja ei lähetetä palvelimelle. Jos jaat URL:n, vastaanottaja näkee pituuden ja painon.
Tyhjä tai virheellinen syöte ei kirjoita osoitteeseen NaN-arvoja.
Kirjanmerkkiin tallennettu osoite palauttaa samat kentät. Linkkiä ei kannata jakaa, jos et halua näyttää kilojasi muille. Evästevalinta tallennetaan paikallisesti avaimella pil_cookie_consent.
Jaettu osoite ei luo käyttäjätiliä eikä tallenna historiaa palvelimelle.
Aikuisen 170 senttimetriä pitkän normaalipaino on 53,5–72,0 kilogrammaa. Väli saadaan kertomalla rajat 18,5 ja 24,9 pituuden neliöllä 1,70 × 1,70 = 2,89. Kyseessä on WHO:n normaalipainon haarukka, jonka sisällä on liikkumavaraa.
Sama kilomäärä voi olla lihasta tai rasvaa, ja vyötärö kertoo rasvan sijainnista enemmän kuin BMI. Yli 65-vuotiaalla seulontaväli on korkeampi.
Mikä on hyvä paino 168 cm pitkälle?
Aikuisen 168 senttimetriä pitkän normaalipaino on 52,2–70,3 kilogrammaa. Väli tulee kaavasta 18,5–24,9 × 1,68². Kyseessä on seulontaluokka, jonka sisällä sopiva paino vaihtelee.
Voimaharjoittelu, raskaus ja ikä muuttavat sitä, mitä sama luku tarkoittaa. Vertaa tulosta omaan vointiisi ja vyötäröösi. Laskuri näyttää saman välin, kun syötät pituudeksi 168 senttimetriä.
Mikä on painoindeksi yli 50-vuotiaalle naiselle?
Yli 50-vuotiaan naisen BMI lasketaan samalla kaavalla kuin muillakin aikuisilla, ja WHO:n aikuisluokitus 18,5–24,9 on voimassa. Vaihdevuosien jälkeen rasva kertyy herkemmin vyötärölle, joten vyötärö täydentää BMI:tä tässä ikävaiheessa. Käypä hoito käyttää naisen vyötärölihavuuden rajana 90 senttimetriä.
Yli 65-vuotiailla seulontatulkinta poikkeaa tästä, joten sitä ei kannata sekoittaa 50-vuotiaan aikuisluokitukseen.
Miten painoindeksi lasketaan?
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino kilogrammoina pituuden neliöllä metreinä. Esimerkiksi 175 senttimetrillä ja 80 kilogrammalla: 80 ÷ 1,75² = 80 ÷ 3,0625 = 26,1. Tulos 26,1 osuu WHO:n taulukossa ylipainon kaistalle (25,0–29,9).
Senttimetrit täytyy muuttaa metreiksi ennen neliöintiä. Desimaalipilkku kelpaa tässä laskurissa.
Mikä on normaali painoindeksi?
Aikuisen normaalipainon painoindeksi on 18,5–24,9. Alle 18,5 luetaan alipainoksi, 25,0 aloittaa ylipainon ja 30,0 lihavuuden. Luokitus on WHO:n aikuisten seulontajako, jota käytetään myös Suomessa.
Lasten ISO-BMI ja rasvaprosentti ovat kokonaan eri asioita. Ikääntyneillä viitealue on korkeampi, noin 23–29, vaikka itse BMI-luku lasketaan samalla kaavalla.
Onko painoindeksi luotettava?
Painoindeksi on väestötasolla luotettava seulontamittari, mutta yksilön diagnoosiin se ei riitä. Se ei erota lihasta rasvasta eikä kerro, missä rasva sijaitsee. Siksi tulos luetaan yhdessä iän, vyötärön ja oireiden kanssa.
Urheilijalla, raskaana olevalla, lapsella ja iäkkäällä tulkinta muuttuu. Laskuri ei korvaa terveydenhuollon arviota.
Miksi BMI ei erota lihasta rasvasta?
BMI mittaa massan suhdetta pituuteen ilman tietoa kudosten laadusta. Lihaskilo ja rasvakilo painavat vaa'alla saman verran, joten lihaksikkaan BMI voi olla ylipainon puolella ilman vyötärölihavuutta. Normaalipainoinen taas voi kantaa vatsaontelossaan haitallista rasvaa.
Kehon koostumuksesta kertovat vyötärö, rasvaprosentti ja kuvantaminen. Painoluokka on siksi lähtökohta jatkoselvittelylle.
Vyötärönympärys täydentää BMI:tä sen sijaan että korvaisi sen. Se kuvaa keskivartalon rasvaa, jota BMI ei tavoita. Suomessa Käypä hoito käyttää vyötärölihavuuden rajana naisilla 90 ja miehillä 100 senttimetriä.
WHO:n riskitaulukossa rajat ovat naisilla 80 ja 88 sekä miehillä 94 ja 102 senttimetriä. Yhdessä nämä mittarit kertovat enemmän kuin kumpikaan yksin.
Onko naisilla ja miehillä eri BMI-rajat?
WHO:n aikuisten BMI-taulukko on sama naisille ja miehille. Kaava ei muutu, ja luokat 18,5–24,9, 25 ja 30 pysyvät samoina sukupuolesta riippumatta. Rasvan jakautuminen ja vyötärörajat sen sijaan eroavat.
Siksi sukupuoli on laskurissa valinnainen tieto, joka jättää BMI-luvun ennalleen. Tulkintaan se vaikuttaa vyötärön ja elämäntilanteen kautta.
Miten lasten painoindeksi tulkitaan?
Alle 18-vuotiaan painoindeksiä ei lueta aikuisen WHO-taulukosta. Suomessa käytetään ISO-BMI:tä, joka suhteuttaa luvun iän ja sukupuolen mukaiseen kasvukäyrään. Aikuislaskuri jättää lapsen painoluokan näyttämättä.
Virallinen laskin löytyy Käypä hoidosta. Avaa lasten sivu, jos tulkitset 2–18-vuotiaan mittoja, sillä aikuisen väli 18,5–24,9 ei kuvaa kasvavaa kehoa.
Miksi ikääntyneen BMI-tulkinta poikkeaa?
Yli 65-vuotiaalla lievästi korkeampi BMI liittyy tutkimuksissa usein parempaan ennusteeseen kuin nuoremmalla aikuisella. Seulonnan viitealue on noin 23–29, vaikka itse BMI-luku lasketaan samalla kaavalla. Tahaton painonlasku on iäkkäällä hälytysmerkki.
Lihas- ja luukato voivat laskea painoa ilman että terveys paranee. Kannattaa lukea ikääntyneiden sivu ennen kuin tavoittelee nuoren aikuisen alarajaa.
Näkyvätkö lukuni kenellekään?
Laskenta tapahtuu kokonaan selaimessasi. Pituutta, painoa, ikää tai vyötäröä ei lähetetä palvelimelle. Osoiteriville voi tulla pituus- ja painoparametrit, jotta voit palata samaan näkymään myöhemmin. Tiliä ei ole, joten mitään ei tallennu.
Evästevalinta tallennetaan paikallisesti selaimeen. Analytiikka ladataan vain, jos hyväksyt sen.
Pitääkö sukupuoli antaa laskuriin?
Sukupuolta ei tarvita BMI-lukuun, sillä kaava käyttää vain painoa ja pituutta. Kenttä on valinnainen, ja tyhjäksi jättäminen sujuu ilman virheilmoitusta.
Uusi BMI ja BRI eivät nekään vaadi sukupuolta. Tieto vaikuttaa vain siihen, mitä vyötärörajoja tulkinnassa käytetään.
Miksi Aasiassa puhutaan eri BMI-rajoista?
WHO:n konsultaatio totesi Lancetissa 2004, että joissakin Aasian väestöissä aineenvaihdunnallinen riski nousee alemmalla BMI:llä kuin eurooppalaisissa aineistoissa. Lisätoimintapisteiksi ehdotettiin arvoja 23,0 ja 27,5. Kansainvälinen luokitus 18,5 / 25 / 30 jäi voimaan.
Suomessa aikuisten seulonta käyttää WHO:n päätaulukkoa, ellei hoitava taho erikseen perustele muuta.
Mitä teen, jos tulos on alipaino?
Alipaino tarkoittaa aikuisella BMI:tä alle 18,5, ja se on syy selvittää mistä lukema johtuu. Tahaton laihtuminen, väsymys, kuukautisten poisjäänti tai ahdistava syöminen kuuluvat ammattilaiselle.
Jos suhde ruokaan tuntuu solmussa olevalta, ota yhteyttä terveydenhuoltoon, Syömishäiriöliittoon tai MIELI ry:n kriisipuhelimeen numerossa 116 123.
Ylipaino tai lihavuus WHO-taulukossa on seulontalöydös, joka kaipaa rinnalleen muuta tietoa. Mittaa vyötärö ja käy verenpaine, verensokeri ja liikkuminen läpi yhdessä ammattilaisen kanssa. Pikadieetti ei ole hoitosuunnitelma.
Jos syöminen tuntuu hallitsemattomalta tai jokainen punnitus aiheuttaa häpeää, hae apua nimenomaan syömiseen.
Mikä on uusi BMI?
Uusi BMI käyttää eksponenttia 2,5 ja kerrointa 1,3, eli kaava on 1,3 × paino / pituus^2,5 (Trefethen). Se korjaa perinteisen kaavan taipumusta aliarvioida pitkien ja yliarvioida lyhyiden massaa. WHO:n luokitusta siitä ei ole tullut.
Laskuri näyttää luvun perinteisen BMI:n rinnalla. Lue erillinen sivu, jos vertaat lukuja keskenään.
Mikä on ISO-BMI?
ISO-BMI muuntaa lapsen tai nuoren BMI:n aikuista vastaavaksi luvuksi iän ja sukupuolen mukaisen kasvukäyrän avulla. Suomalainen viiteaineisto on Saari ym. 2011. Ilman LMS-kertoimia lukua ei voi laskea.
Siksi lasten virallinen laskenta tehdään Käypä hoidon laskimella. Aikuislaskurin painoluokan antaminen lapselle olisi virhe.
Paljonko on vyötärölihavuuden raja?
Käypä hoito käyttää Suomessa vyötärölihavuuden rajana naisilla 90 ja miehillä 100 senttimetriä. WHO:n ja IDF:n taulukossa (Käypä hoito nix00163) naisilla lisääntynyt riski alkaa 80 senttimetristä ja oleellisesti suurentunut 88:sta, miehillä vastaavasti 94:stä ja 102:sta.
Mittaus otetaan kylkiluiden alareunan ja suoliluun harjanteen puolivälistä uloshengityksen lopussa. Yksittäinen sentti ei tee diagnoosia.
Voiko BMI:tä käyttää raskauden aikana?
Raskaudenaikaista painoa ei lueta samasta WHO-taulukosta kuin raskautta edeltävää. Ennen raskautta laskettu BMI on neuvolan seulontatieto, ja kasvava massa odotusaikana kuuluu asiaan. Laskuria ei kannata käyttää dieettiohjeena raskauden aikana.
Painonnousun seuranta kuuluu neuvolalle. Synnytyksen jälkeen tulkintaan palataan ammattilaisen kanssa omassa tahdissa.
Onko BMI sama kuin rasvaprosentti?
BMI ja rasvaprosentti ovat kaksi eri asiaa. BMI kuvaa massan suhdetta pituuteen, kun taas rasvaprosentti kertoo rasvakudoksen osuuden kehon massasta. Sama BMI voi kätkeä taakseen hyvin erilaisen rasvaosuuden.
Rasvaprosentti mitataan bioimpedanssilla, ihopoimupihdeillä tai DEXA:lla, eivätkä tulokset ole keskenään vaihdettavissa. BMI:tä ei kannata muuntaa rasvaprosentiksi.
Korvaako tämä laskuri lääkärin arvion?
Tämä laskuri ei korvaa terveydenhuollon arviota. Se on ilmainen seulontatyökalu: BMI, painoluokka, kiloväli ja ikähuomautus. Diagnoosi, laboratoriokokeet ja hoitopäätökset tehdään vastaanotolla.
Jos tulos huolestuttaa tai vointi on huono, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi. Vastuuvapauslauseke löytyy sivustolta erikseen.
Sivusto käyttää välttämätöntä paikallista tallennusta evästevalintaan. Analytiikkaevästeet (Google Analytics) ladataan vain, jos hyväksyt ne. Laskurin lukuja ei lähetetä palvelimelle. Lue tietosuojaseloste.
